Söin äsken munakasta ja perunoita sohvalla " melkein istuen" ja telkkaa katsellen. (Tämän voisi mainita jossakin erikoisuushaasteessa - en tiedä, onko erikoista - mutta minä en itsekseni kotona ollessani kuori perunoita, vaan syön ne kuorineen ;)).
Silloin pukkasi mieleen, että kuinka moni syö sekä lounaan että päivällisen? Syöttekö ruokapöydän ääressä vai muualla esim. sohvalla? Luetteko jotakin syödessänne?
Minä olen analysoinut sitä, miksi en syö oikeastaan koskaan ruokapöytäni ääressä, vaikka minulla semmoinen on. Ainoastaan keittoja olen siinä joskus syönyt, kun ne tahtovat läikkyä sohvalle. No, sohvalle on ruokaillessa pudonnut jos vaikka mitä ja puhdistussuihketta on käytetty ahkerasti sohvaan. ;) Rinnuksillekin tippuu ruoanmurenia.
Minä syön yleensä vain lounaan, mutta vieraisilla ollessa myös päivällinen maistuu. En muista, milloin luovuin päivällisen syömisestä - siitä lienee kauan - kouluaikoina. :)
Edellisissä osoitteissa olen syönyt ruokapöydän ääressä ja myös lukenut esim. lehtiä syödessäni.
Nykyisessä asunnossa ruokapöydän on saanut sijoitettua vain keittiön ikkunan ääreen ja koska asun maan tasalla niin tunnen olevani jotenkin "tarjottimella" siinä ikkunan ääressä, kun ihmiset kulkevat läheistä jalkakäytävää pitkin ohi. ;) No, jos istuisin selkä olohuoneeseen päin niin en olisi suoraan ikkunan edessä - pitäisikin kokeilla. :)
Vieraille tarjoan kahvit keittiön pöydän ääressä. :) Silloin laitan pöydälle pöytäliinan - muulloin siinä ei ole pöytäliinaa. ;)
Ai oikein gallup ;-)
VastaaPoistaEi tule syötyä kahta lämmintä ateriaa päivässä kuin aniharvoin. Mulla taas on lounas, jota ei syö, kun herään myöhään ja menen vasta puolenyön jälkeen nukkumaan. Keskellä päivää syöminen väsyttää niin kamalasti, että sen jälkeen työnteosta ei meinaa tulla mitään. Illalla taas voi sitten koomailla telkkarin ja kutimen ääressä, mutta iltapäivisin puuhailen aktiivisemmin.
Illalla syönkin sitten usein ruuan telkkarin ääressä sohvalla kuten sinäkin. Ruokapöydälle ei kovin hyvin mahdu lehtineen, kun tämä on myös työpöytä, siis tietokone, papereita, lehtiä ja kirjoja levällään. Mutta jos syön pöydän ääressä niin luen aina samalla lehteä.
Vuorokausirytmi ja töiden rytmi varmasti määrittävät sitä, milloin on itselle paras aika syödä. :)
PoistaMinulla arkikäytössä pöytää käyttää lähinnä kissa, kun kyttää ulkona lentäviä lintuja pöydällä istuen. ;)
Meillä syödään sekä lounas että päivällinen, ehkä hieman itsestäänselvästikin, kun olen tuon taaperon kanssa kotona ja tytölle täytyy kuitenkin olla se lämmin ruoka kaksi kertaa päivässä. Olen sitten itsekin tottunut syömään samalla, lounaalla tosin usein syödään edellisen päivän päivällisen jämiä, kun en usein ehdi ihmeemmin mitään aamupäivästä kokata, kun usein olemme lounaaseen saakka liikkeellä ja ruoka täytyy saada nopeasti heti kotiuduttua!
VastaaPoistaEnnen lapsen syntymää tuli miehen kanssa syötyä olohuoneessa tv:tä katsellen, nyt tietysti on ollut pakko luopua tuosta tavasta... Kaikki syömme siis ruokapöydän ääressä ja minä suurimman osan päivän ruoista yhdessä lapsen kanssa, vain iltapalan saa syödä aivan rauhassa tytön jo nukahdettua :)
Lapsen kanssa onkin hyvä pitää tietyistä ruokailurytmeistä kiinni ja on kiva syödä yhdessä pöydän ääressä. :)
PoistaMinäkin aion palata pöydän ääreen syömään viimeistään sitten, kun saan isomman asunnon ja sinne paremman ruokapöydän. :)
En minä sitten ole ainoa, joka on syönyt olohuoneessa telkkaa katsellen. ;)
Kävin kirjautumassa blogiisi lukijaksi. :)
Kiva juttu :) Juuson blogi ei enää ymmärrettävistä syistä päivity, mutta jäihän mulle vielä tuo ruokablogi...
PoistaKäyn poimimassa blogistasi ruoka- ja leivontaohjeita.
PoistaTervetuloa lukijaksi! :)
Mejän lapset syö kans potut kuorineen, mutta mie oon sitä sukupolvea, joka vielä kuori pottunsa :) paistan kyllä usein kuorineen ja tietty sitten syönkin - kuka nyt paistettuja pottuja kuoris :P
VastaaPoistaTeen yhen lämpimän sapuskan kotiväelle siihen neljän pintaan, en muuta. Syövät mitä syövät millon syövät ja melkein missä syövätkin. Ja lukevat syödessä. Elleivät kato telkkaa - meillä on periaatteesta lapsilta kielletty syyä olkkarissa, mutta joustan vähän liian usein... kiellon syynä oli muruset, joita Valtsu söi ja sitten sai allergiakutinaa, ja astiat, jotka jäi sinnetänne.
Niin ja lapset tietty syö koulussa, ainakin väittävät niin.
Minäkin katson, että jos on kovin paksut kuoret perunoissa niin sitten kuorin. :)
PoistaMä aloin lukemaan ruokapöydässä varmaan miltei heti kouluun mentyäni - ainakin iltapäivisin muistan lukeneeni (kirjaston) kirjoja ja söin samalla. ;)
Lounas tarkoittaa yleensä kahvikuppillista ja jotain hyvää :) Lämmin ruoka meillä on miesväen palaillessa kotiin. Nautitaan pöydän vieressä ja lukemisen kera :) Perunat kuorineen; olet sää hurja :D
VastaaPoistaPöydän ääreen on mukava kokoontua.:-)
VastaaPoistaMä syön päivällisaikaan leipää, makeaa, viinirypäleitä/banaaneja ja juon kahvia.:-)
Työmailla on joskus huomattu mun perunat kuorineen -tyyli. :-D
Jos on vapaapäivä niin syön yleensä noin klo 4. Työpäivinä syön yleensä töissä lämpimän ruoan ja aika riippuu siitä onko ilta- vai aamuvuoro. Töihin otan eväät kotoa vaikka olisi hyvä työpaikkaruokala, mutta en mielellään syö siellä, kun tulen siitä ruokamäärästä aivan liian täyteen ja meinaan nukahtaa loppupäiväksi. ;)
VastaaPoistaKotosalla tulee sitten syötyä telkkarin ääressä. Milloinkohan lie ollaan syöty pöydän ääressä... Varmaan joskus kun on ollut vieraita syömässä.
Minäkin syön miltei sataprosenttisesti telkan ääressä ollessani kotona. :) Ja on samasta kokemusta, että kunnon annos ruokaa alkaa ramaisemaan. :)
PoistaAamupuuron ja lounaan syön arkena, illalla sitten jotain. Viikonloppuna aamupuuro, joskus pienimuotoinen brunssi (kuulostaa hienolta, eikös?) ja sitten päivällinen. Se on siinä. Kyllä aikuinen ihminen pärjää yhdellä lämpimällä aterialla. Ei ehkä ruokailusuositusten mukaista, mutta mihin ruokailusuosituksiin kannattaa uskoa tänä päivänä? Tätä olen joutunut pakosti miettimään, että kuinka syödä oikein. Nyt on työpaikalla vallalla hiilarihysteria...
VastaaPoistaKarppaus taitaa olla trendinä nykyään. :)
PoistaMinäkin olen huomannut pärjääväni hyvin yhdellä lämpimällä aterialla. :)
Brunssi kuullostaa hienolta! :)
Aamulla:kahvia. Päivällä: kahvia. Illalla ruoka. Kun lapset nukkuu niin mättöä :/ harvoin pääsee syömään perheen kanssa miehen työn ja sen vuokdi, että syötän toista.
VastaaPoistaJa mättö suoritetaan sohvalla.
Herkutteluhetket ovat ihania! :)
PoistaPäivällinen riittää. Se nautitaan amerikkalaisittain nojatuolissa teeveetä katsellen. Pöydässä meillä syödään vain silloin, kun on vieraita käymässä (siis harvoin) tai kun kissat ovat vallanneet nojatuolit (siis usein)ja on pakko tyytyä ruokapöytäpaikkaan. Nojatuolissa on hankala syödä ja lukea yhtä aikaa, joten ei lukemista syödessä :)
VastaaPoistaKissat johtavat! ;)
PoistaJos minä syön pöydän ääressä (harvoin) niin kissa tulee ihmettelemään, mitä mulla on lautasella ja miksi olen asettunut kissan kulkureitille. :D
Kyllä yksi lämmin ateria päivässä riittää ja joo.o. olohuoneen pöydän ääressä samalla lukien yleensä blogeja menee ateriat ja kahvit alas. :)
VastaaPoistaKeittiönpöytää ei käytetä juuri laisinkaan. Vieraatkin nauttii kahvinsa olohuoneessa. :)
Lapsuudenkodissa ruokailtiin ja kahviteltiin keittiössä pirttikaluston ääressä. Minä luin usein Aku Ankkaa ja iskä sanomalehteä kahvipöydässä. Äiti ei pitänyt tästä tavasta, mutta eipä kieltänytkään. :)
Mukava huomata että on näin paljon muitakin jotka aterioi olohuoneessa. Mies motkottaa mulle välillä asiasta, vaikka toimii itse samoin. :D
Meilläkin oli aikoinaan pirttipöytä penkkeineen tai on se itseasiassa olemassa edelleen maalla. Hyvin tilava!:-)
PoistaMukavaa lukea etten ole ainoa olohuoneessa ruokailija.;-)